Nykyajan Orjuus

Yleisestihän ajatellaan, että Robin Hood on sankari, joka ottaa rikkailta ja antaa köyhille. Mutta ajatelkaa, jos Robin Hood olisi ollut kokoomuslainen?  Kokoomuksen Robin Hood ei pukeutuisi trikoisiin eikä huppuviittaan, vaan hän valitsisi asukseen liituraitapuvun, tai sitten hänen kaapunsa olisi vähintäänkin liituraidallinen.

Kokoomuksen Robin Hoodin on aatelismies, ja hänen oikea nimensä on Jyrki of Arkadia. Hän elää Arkadiamäellä, missä hän taistelee oikeaksi kokemiensa arvojen puolesta. Hän on hyvätuloisesta perheestä, jossa on tottunut saamaan kaiken helpolla. Niinpä hänen kutsumuksensa olikin taistella pahoja köyhiä vastaan rahan voimalla. Mutta rahaa ei koskaan ollut tarpeeksi. Niinpä Jyrki keräsikin joukkonsa, ja taisteli kurjia köyhiä vastaan, jotka millään eivät ymmärtäneet, että veronalennukset olisi suunnattava rikkaille.

Hyväntahtoinen ja unelias hymy huulillaan jyrki lähtikin urotekoihinsa. Liaanilla hän heilautti itsensä köyhälistön yli, ja otti pienistä rahapusseista vähäiset rovot, ja asetti ne tiukasti lukittuun kirstuun, jonka päälle hän istahti vartioimaan. Onneksi jyrkin ei tarvinnut toimia yksin, vaan hänellä oli apunaan Arkadian mäen ahneet miehet. Heihin kului monta sankaria.

Oli Pikku-Stubb, joka pienellä nato-sauvallaan aseistettuna taisteli suurta Venäjän karhua vastaan.

Oli myös multa-Matti, jonka mielestä työläisen talikon pitäisi heilua vähintään 10 tuntia päivässä.

Lisäksi oli myös monia muita, jotka yhdessä taistelivat epäoikeudenmukaisen yhteiskunnan puolesta. Survaisivat miekkansa köyhälistön kurjiin kurkkuihin, ja vaiensivat vastustajansa. Jännittivät pitkäjousensa ja ampuivat nuolensa julkisten palveluiden rattaisiin, yksityistäen yhteiskunnan.

Ja niin heidän pilliensä mukaan lauloivat talouskuninkaat, pikkuvirkamiehet ja vasallit sekä median trubaduurit, jotka soittivat heidän laatimaansa sävelmää.

Tällainen on surullinen tarinani kokoomuksen Robin Hoodista ja hänen ahneista veikoistaan. Mut, katso, parempina aikoina kävi niin, että heidän tarunsa päättyi tragediaan ja unohtui historian hämäriin.

Maailmalla on paljon puhuttu ns. pahan akselista, jolla yhdysvallat tituleerasi eräitä lähi-idän ja Aasian maita. Termi on jäänyt lähinnä yhdysvaltain ja sen liittolaisten käyttöön. Usa:n mukaan pahan akselin vallat muodostuvat maista, joilta he ovat ahneuksissaan aina halunneet jotain. Tällainen äärimmäinen termi oikeuttaa kovaankin voimapolitiikkaan ja massamurhiin. Tapat yhden, olet murhaaja, tapat miljoonia, olet valloittaja. näin maailma on aina toiminut.

Mutta nykymaailmassa todellisen pahan akselin ovat jo pitkään muodostaneet Yhdysvallat, Venäjä ja Israel. Sekä kaikki muut vastaavat valtiot, jotka käyttävät väkivaltaa naapureitaan tai muiden valtioiden kansalaisia vastaan. Nämä kolme ovat suurimmat sodan lietsojat. Kullakin on syynsä ja toimintatapansa, kaikille on yhteistä omaan napaan tuijottelu, pikkusieluisuus ja ahneus.

yhdysvallat hamuaa öljyä ja taloudellista mahtia, samoin Venäjä. Israelilaiset taas eivät osaa elää sovussa naapureidensa kanssa, vaan pommittelevat näitä milloin minkäkin tekosyyn varjolla.Tällaisten pahan akselin osapuolten toimintaa hallitsee heidän oma pimeytensä, eikä mene aikaakaan, kun nämä kaikki  kääntyvät toisiaan vastaan. Pahimmassa skenaariossa Usa ja Venäjä ovat jo hyvää vauhtia syöksemässä palloamme kolmanteen maailmaansotaan.

Sota terrorismia vastaan on muutenkin tuomittu epäonnistumaan. Miten väkivaltaa vastaan voidaan sotia vihaa ja eripuraa lietsomalla? Se on kuin hyökkäys myyttien hydraa vastaan, joka kasvattaa jokaisen katkotun pään tilalle kaksi uutta. Näin viha ruokkii itseään eikä väkivaltaa voida väkivalloin voittaa. Pitäisi pikemminkin aloittaa laajamittainen yhteistyö, jolla puututtaisiin maailman ihmisten köyhyyteen ja kurjuuteen. Epätoivo ja sivistymättömyys ajaa epätoivoisiin tekoihin. Tietämättömiä on helpompi manipuloida. Hyväntahtoisuus ja rakentaminen taas sytyttävät henkilökohtaisen epätoivon ja pimeyden horisonttiin pienen valon kipinän, joka laajenee sitä mukaa, kun luottamus ja usko ihmisyyteen kasvaa.

Jos Suomi päättää liittyä Natoon, päättää se samalla liittymisestä pahan akseliin. Idän ja lännen välinen lapsellinen ”me vastaan te” -konflikti on parhaiten vältettävissä puolueettomuuden politiikalla. Venäjä kokee olonsa uhatuksi lännen puristuksissa, ja jossain vaiheessa se tuntee, että sen on toimittava. Tällöin se suuntaa ohjuksensa ja aseensa niihin maihin, jotka se kokee uhkaksi. Sen on järjetöntä ampua ohjuksia neutraalille maaperälle, joka muutenkin herättäisi vihollisen vastareaktion ja antaisi sille ensi-iskun mahdollisuuden, mikäli konflikti näin pitkälle kärjistyisi. Esimerkiksi Puola, joka kuvitteli saavansa usa:n ohjuskilvistä vakautta ja turvaa, huomasi joutuvansa Venäjän ohjusten kohteeksi ja näin ollen turva ja vakaus, jota he havittelivat, kääntyikin peloksi ja epävarmuudeksi…

                                                                  ” Wu wei” - Lao Tzu

Tervetuloa käyttämään Blogit.uusisuomi.fi -sivustoa. Tämä on ensimmäinen, automaattisesti luotu artikkelisi. Voit muokata sitä tai poistaa sen oikeassa laidassa olevan Hallinta-linkin kautta. Voit myös alkaa kirjoittaa uusia artikkeleita.